Yleisilmeen kunnalle antavat kolme upeaa luontokohdetta: rotkojärvet, pitkittäisharjut ja Siikaneva. Rotkojärvet ovat osa Virtain Torisevalta alkavasta siirroslinjasta joka Ruoveden Helvetinjärven, Koverojärven ja Kalliojärven kautta jatkuu Jäminginselkään. Ne ovat jyrkkärantaisia syviä järviä, jotka ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten.

Ruoveden tärkeimmät taajamat ovat Kirkonkylä, Visuvesi ja Jäminkipohja. 

Asukkaita kunnassa on n. 5100 (2009). Kunnan kokonaispinta-ala on 950,6 km² ja vesistön osuus siitä on 170 km² .

Siikanevan pitkospuita.

Erämaasta Länsi-Suomen lääniin

Ruovesi kuuluu Ylä-Pirkanmaan seutukuntaan ja sijaitsee 76 kilometrin päässä Tampereen kaupungista.
Vaatimaton asuinpaikkalöytö Koljonsaaresta Vilppureitin varrelta ja kahdeksan työkaluiksi hiottua kiveä ovat varhaisin todistus ihmisen liikkumisesta Ruovedellä. Löydöt ovat peräisin kivikauden esikeraamiselta kaudelta noin 7500 vuoden takaa. Niiden ja muiden löytöjen ajoituksen perusteella Ruovesi näyttää olleen keskiajan loppuun asti melko tyhjää eräaluetta.

Etelästä sinne tehtiin eräretkiä, joiden aikana asuttiin pyyntipaikkojen lähettyvillä eräpirteissä. Joillekin näistä alueista syntyi pysyvää asutusta ja näin saivat alkunsa Ruoveden vanhimmat talot.
Kuningas Kustaa Vaasan julistettua asumattomat erämaat kruunun omaisuudeksi 1542, ne jaettiin uudisasukkaille - Ruoveden kantapitäjä sai asukkaansa pääasiassa Pirkkalasta, Kangasalta, Vesilahdelta ja Lempäälästä sekä Savosta, josta tulleet asuttivat lähinnä pitäjän itäosan.
Satakunnan pohjoisista erämaista muodostettiin 1565 uusi pitäjä, jonka nimeksi tuli Ruovesi. Samana vuonna pidettiin uuden hallintopitäjän ensimmäiset käräjät "Ruokoveden pappilassa". 

Kotiseutumuseossa on talletettuna
osa vanhaa kylänäkymää ja
paljon vanhaa esineistöä.

Näin alkunsa saanut "vanha-Ruovesi" oli pinta-alaltaan varsin mittava. Siihen kuuluivat nykyisen Ruoveden lisäksi Keuruu, Multia, Pihlajavesi, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula, Mänttä ja Pohjaslahti. Kun läänit tulivat maakuntien tilalle 1630-luvulla ja Kustaa III perusti 1775 kaksi uutta lääniä, jaettiin Ruovesi kolmeen osaan, jolloin se kuului kolmeen lääniin, kolmeen kihlakuntaan, kolmeen nimismieskuntaan, kahteen eri hovioikeuteen, kahteen laamannioikeuteen ja kolmeen tuomarikuntaan. 
Hankala ja sekava tilanne korjaantui vasta 1869, jolloin Ruovesi liitettiin omasta toivomuksestaan Hämeen lääniin. Varsinaisen Ruoveden kunnan perustamisvuodeksi kirjataan 1865. Viimeisen lääniuudistuksen jälkeen Ruovesi kuuluu Länsi-Suomen lääniin.

Nimensä Ruoveden pitäjä/kunta on oletettavasti saanut alueella sijaitsevista ruovikkoisista vesialueista "ruokojärvistä".

Harvestereita, ikkunoita, hirsitaloja...

Varhaisempien eräelinkeinojen sijaan on Ruovedelle muodostunut teollisuus- ja palvelualapainotteinen elinkeinokuva, tällä hetkellä teollisuus ja rakentaminen työllistävät noin 36 % väestöstä, palveluala 45 % ja maa-, metsä- ja kalatalous noin 15 %.
Suurimmat teolliset työnantajat kunnassa ovat Visuvesi Oy ja Visuveden Saha Oy, Pihlavan Ikkuna Oy,  Stora Enso Packaging OY/ kuluttajapakkaukset, Kapeen Kivipojat Oy, Ollikaisen Hirsirakenne Oy, Kenkätehdas Finerke Oy, AT-Spiral Oy,  Rutex Oy, Raunon Leipä Oy ja Pro Silva OYj.
Maatalousalan tuotantosuunnista pääalueina ovat kasvinviljely- ja maitotalous.

Ruoveden elinkeinotarjontaa johtavat
teollisuus- ja palveluala.
 

Vettä ja veneitä

Ruoveden kunnan kokonaispinta-ala on 950.6 km²,  josta vesistön osuus on 17.94 %. Suurimpana järvenä Ruovedellä lainehtii Näsijärvi, johon on rakennettu kolme kanavaa: Kautun kanava Ruhalassa, Kaivoskannan kanava Visuvedellä ja Muroleen kanava.
Yleisiä teitä alueella on 242 km joista 19% on kantatietä; alueen kautta kulkee mm. Kantatie 66, joka johtaa hämäläisestä järvimaisemasta harjumaiseen Lapuanjoen laaksoon.
Maanteiden lisäksi Ruoveden kautta kulkee ihastuttava vesireitti, Runoilijan tie, jonka 120 kilometrin pituudesta lähes puolet jää Ruoveden rajojen sisälle: Ruovesi on Runoilijan tien keskipiste. Vanhassa matkaesitteessä sanottiin jo yli 50 vuotta sitten "...tämä reitti, Runebergin reitti on kauneudessaan ja vaihtelevaisuudessaan todella vertaansa vailla Suomessa." 
Runebergin aikana Näsijärveä kuljettiin tosin vielä soutamalla, koska höyrylaivaliikenne Tampereen ja Ruoveden alueella alkoi vasta 1858. 
Matkustajaliikenne ja puutavarauitot vilkastuttivat vesiliikennettä aina 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen laivaliikenne on pääasiallisesti ollut huviliikennettä.
Säännölliset puutavarauitot päättyivät vuoden 1980 alkupuolella.
Ruoveden laivarannan vierasvenesatamassa on 102 vierasvenepaikkaa ja laivalaituri tämän päivän tilaus- ja reittiliikennöiville laivoille. 

Muroleen kanava on yksi kolmesta
Ruoveden kanavasta.
 

Oma kesäkoti

Ruovesi on ollut kesäkunta jo 1800-luvulla jolloin säätyläiset pitivät Ruovettä aitona, tosisuomalaisena seutuna, joka kaikenlisäksi oli mukavien laivayhteyksien varrella. Tapa pitää kerran kesässä ruotsinkielinen jumalanpalvelus kesävieraiden vuoksi säilyi 1920 luvun alkupuolelle. Ennen sotia Ruovedellä oleskeli poikkeuksellisen paljon taiteilijoita jopa siinä määrin että esim. Visuvettä tai Muroletta voisi kutsua sen ajan taiteilijasiirtoloiksi.
Varsinainen kesämökkiasutus sai alkunsa kuitenkin vasta 1950 luvun jälkeen, 1960 Ruovedellä oli 350 kesäasuntoa ja tällä hetkellä kesäasukkaiden lukumäärä on jo yli 2000. Aurinkoa, lämpöä, huoletonta joutenoloa, mahdollisuus tehdä mitä haluaa ja päivän päätteeksi sauna vilvoittavan veden äärellä - kesän viettoa parhaimmillaan.

Huoletonta kesänviettoa  rannoilla.
Kuva: Pekka Salo.

Ruovedellä tapahtuu

Tämän päivän Ruoveden kesä on täynnä tapahtumia.
Säännöllisesti joka kesä järjestetään Ruoveden Noitakäräjät, joita istutaan aina heinäkuun toisena viikonloppuna. Silloin taiotaan Ruoveden arvokas kulttuurihistoria uuteen elämään: teatteria, taidenäyttelyitä, konsertteja, nuoriso- ja perinnetapahtumia, urheilukilpailuja. Muita jokakesäisiä tapahtumia ovat Noitakäräjänäyttelyt heinäkuussa ja Ruoveden Juhannusjuhlat laivarannassa juhannusaattona.
Ruovedellä toimii myös kesäteatteri Pyynikkilän pappilan pihapiirissä. Ruoveden teatteriyhdistyksellä on heinäkuun aikana useita näytöksiä. Kesään kuuluvat myös soitannolliset hetket Runebergin lähteellä ja Runeberg-aiheinen näyttely Ritoniemessä.

Noitakäräjien käräjätori.

Kuvia ja musiikkia

Johan Ludvig Runebergin ja Akseli Gallen-Kallelan välityksellä Ruovesi on saanut oman paikkansa ihmisten tietoisuudessa. Kuva Ruovedestä sekä kulttuuripitäjänä, että luonnonkauniina paikkana alkoi hahmottua jo yli 120 vuotta sitten.

Voimakkaimmin Ruovettä ovat tehneet tunnetuksi kuvataiteilijat, joiden ketju ulottuu katkeamattomana nykypäivään asti.
Ruovedestä ovat Gallen-Kallelan Kalevala-maalausten innoituksen ammentaneet inspiraatiota mm. Simberg, Sibelius ja Oskar Merikanto, joka sävelsi pääosan tuotannostaan Ruovedellä..

Ruovesi on kulttuuripitäjä, mutta taiteet ovat vain yksi sektori kulttuurin koko kirjosta. 
Ruovesi oli yhtenä Hämeen ensimmäisistä kunnista toteuttamassa vuoden 1865 kunnallisasetusta ja perusti kunnanvaltuuston jo vuonna 1908 - eli 10 vuotta ennen lain edellytystä. Se perusti myös ensimmäisenä Hämeen läänin kuntana kunnankirjurin viran ja kunnallistoimiston sekä 1920 maamme ensimmäisiin kuuluneen raittiuslautakunnan. 
Ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1869 ja kunnallinen kirjasto 1863. Vuonna 1921 alkoi ilmestyä Ruovesi-lehti, joka on maamme 13 vanhin paikallislehti.

Kuvataiteilijat ovat tehneet Ruovettä tunnetuksi katkeamattomana ketjuna nykypäivään asti.
Kuva-aihe: Ruoveden kirkko, 
Heikki Asunnan maalaus.
 

Ruovesi-lehteä toimitetaan ensisijaisesti ruovesiläisille: Ruovedellä ympärivuotisesti asuville, Ruoveden kesäasukkaille ja Ruovedeltä muualle muuttaneille.

Luonto lähelläsi

Yleisradion järjestämässä kilpailussa 1957 Ruovesi valittiin Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi.
Ruovesi oli tunnettu luonnon kauneudesta jo paljon ennen meitä ja sen luontokohteet ovat vertaansa vailla vielä  tämän päivän tarjonnassa.

Vuonna 1981 perustettu Helvetinjärven kansallispuisto on pinta-alaltaan noin 22 km², josta vettä on noin 1,5 km².
Helvetinkolu on 38 m syvä ja 40 m pitkä 2-2,5 m leveä kalliohalkeama järven kaakkoispäässä - aikoinaan sitä käytettiin susiansana mutta nykyisin se on kansallispuiston suosituimpia käyntikohteita.
Kansallispuistossa kulkeva voi matkallaan tutustua myös hiekkarantaiseen Haukkajärveen tai Rontonhorhan rotkolaaksoon.
Kansallispuiston tarkoituksena on säilyttää alueen lähes erämainen luonto koskemattomana ja tarjota retkeilijöille mahdollisuus tutustua tämän syrjäisen metsäalueen jylhiin maisemiin.

Helvetinkolu - susiansasta matkailukohteeksi.