Heikki Asunta syntyi 25.6.1904 Ruoveden Kurkijärven kylässä Kurkkulan talossa
vanhempiensa Elvi Ikkalan ja Ernst Henrik Asunnan esikoisena. Äiti oli Ruoveden Ylä-Korpulan tytär, vanhaa
ruoveteläistä Ikkalan sukua; isä oli kotoisin Keuruulta. Vuonna 1909 perhe muutti Ylä-Korpulaan. Kotitalo oli
sisävesilaivojen reitin varrella ja laivaliikenne olikin suuri elämys.
"Laivat! En jaksa muistaa ainoatakaan lapsuuteni kohokohtaa, johon ei laiva muodossa tai toisessa liittyisi.
- - - Jokaisen laivan me tunsimme äänestä, kun ne huutelivat auki Kautun kanavaa, ja sankari ja onnenpekka oli
se, joka joskus sai ajaa oikeassa laivassa, vaikkapa vain "Innossa" Vilppulaan. Päästä "Pohjolan" tai
"Tarjanteen" tai vaikkapa vain vanhan "Tampereen" yläkannelle, se oli samaa kuin päästä taivaaseen, ei enempää
eikä vähempää." Näin Asunta kirjoittaa artikkelissa "Rakas elämä, rikkain, suurin olet katveessa kuoleman" teoksessa "Me
kerromme itsestämme" (1946).
Tampereelle perhe muutti vuonna
1911 ja jo parin vuoden kuluttua Juupajoelle, kunnes palasi
Ruoveden Hanhon kylän Ylä-Korpulaan vuonna 1917.
Koulutiensä Asunta aloitti ensin kiertokoulussa, sittemmin
kansakoulussa Juupajoella. Asunta itse kertoo oppikirjoinaan
kiertokoulussa olleen katekismus ja vanha Sundvallin
"Biblian historia", sillä "aapista lukivat
vähemmän kirjanoppineet". Ennen kouluunmenoa Asunta oli
oppinut lukemaan vanhan almanakan avulla. - Syksyllä 1917 Asunta aloitti oppikoulun Tampereella, mutta
kansalaissota keskeytti opinnot. Koulunkäynti jatkui Ruoveden
Ritoniemessä ja vuodesta 1920 vuoteen 1922 Tampereen
Suomalaisessa Yhteiskoulussa.
Enenevä
kiinnostus kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen heräsi
nuorukaisvuosina. "Ovi kirjallisuuden maailmaan alkaa
raottua yhä enemmän ja enemmän; luen jo valiten ja tietäen
yhtä ja toista. Mutta myöskin kuvaamataiteitten edessä
avautuu esirippu,..." Asunta kirjoittaa.
Piirustuksenopettajan kehotuksen mukaan 18-vuotias Asunta lähti
"taiteen tielle" opiskelemaan Suomen
Taideyhdistyksen Piirustuskouluun. Opiskelu Ateneumissa jäi
kahteen lukuvuoteen 1922-1923, jonka jälkeen seurasivat
vaellusvuodet eri puolilla maata, mm. Korpilahdella ja useana
kesänä Suursaaressa. Opintomatkan Pariisiin hän teki vuonna
1927.
Vaellusvuodet
jäivät taakse Asunnan asetuttua lopullisesti Ruovedelle.
Asunta avioitui Iris de Bruyn Ouboterin kanssa vuonna 1935.
Perheeseen syntyi viisi lasta. Vuonna 1936 Asunnat ostivat
Naapuri-nimisen kiinteistön Ruoveden kirkonkylästä. Talon
ja sen pihapiirin suunnittelusta tuli tärkeä harrastuskohde.
Talvisotaan Asunta osallistui pataljoonan valistusupseerina
Suomussalmen ja Raatteen suunnalla ja jatkosodassa
rintamakirjeenvaihtajana Kiestingin suunnalla.
Heikki Asunta menehtyi kodissaan vaikean sairauden murtamana 28.6.1959.
|
Perhe: vasemmalta Valpuri, Anneli,
Iris,
Pekka, Kaijeli, Heikki ja Jussi Asunta
|