| 1863 |
Pitäjänkokouksessa valittiin
"työryhmä" perustamaan kirjastoa. Kirjasto perustettiin
lahjoitusten turvin, rahaa kerättiin myös kinkereillä. Kirjasto alkoi
toimia kirkon sakastissa. Kirjastossa oli 240 kirjaa. |
| 1873 |
Kirjastoa käsiteltiin ensi
kertaa kuntakokouksessa 15.12.; valittiin myös ensimmäinen vakituinen
hoitaja Heikki Hauska 20 markan vuosipalkalla. |
| 1874 |
Perustettiin ensimmäinen kyläkirjasto
Visuvedelle. |
| 1879 |
Kirjastosta tuli kokonaan
kunnallinen, kun sen johtoelimeksi valittiin erityinen johtokunta. Myös
kirjaston säännöt uudistettiin. |
| 1900 |
Kuntakokous päätti ottaa myös
kaikki kyläkirjastot hallintaansa; vuosisadan loppuun mennessä oli
perustettu yhteensä 10 kyläkirjastoa. Kantakirjasto toimi puukoululla.
Tehtiin monia uudistuksia, mm. vanhentunutta kirjakokoelmaa alettiin
uudistaa. |
| 1916 |
Kirjastolaitokselle hyväksyttiin
uusi ohjesääntö, ja kirjasto siirrettiin kunnantalolle. Säännöissä
määriteltiin tarkasti johtokunnan ja kantakirjastonhoitajan tehtävät
sekä määrättiin piirikirjastoista ja koulujen oppilaskirjastoista. |
| 1919 |
Kirjastonhoitajaksi valittiin
opettaja E. I. Piirto. Kirjasto järjestettiin ajanmukaiseen kuntoon. |
| 1931 |
Kirjastonhoitajaksi tuli
kirjakauppias Tuomas Vinha ja hänen jälkeensä vuonna 1933 toimittaja
Niilo Kujanen, joka pani alulle useita merkittäviä uudistuksia. |
| 1934 |
Valtuusto hyväksyi
kirjastolle uudistusohjelman. Seuraavana vuonna kantakirjastolle
vuokrattiin Säästöpankilta hyvät tilat; kalusteita uudistettiin, käsikirjasto
ja lukusalo "perustettiin". |
| 1938 |
Kirjasto siirtyi Kaukolan
taloon ja sieltä vuonna 1947 Iltamäkeen ahtaisiin tiloihin.
Kirjastonhoitajana oli Helmi Lindberg ja hänen jälkeensä vuodesta
1958 vuoteen 1971 Sirkka Koskenala. |
| 1962 |
Uusi kirjastolaki aloitti
uuden aikakauden yleisten kirjastojen historiassa. Toimensa aloitti
kirjastolautakunta, jolle siirtyi myös piirikirjastojen hallinto. |
| 1964 |
Kirjastolle saatiin hyvät
tilat Honkamäestä, jossa toimittiin vuoteen 1975 saakka. Vuosina
1971-1975 sivutoimisena kirjastonhoitajana toimi Eeva Tuulasvaara. |
| 1975 |
Avattiin uusi kirjastotalo,
otettiin käyttöön ensimmäinen kirjastoauto ja perustettiin uusia
virkoja. Samalla lakkautettiin kylien kirjastot lukuun ottamatta
Visuveden sivukirjastoa. Uudet tilat ja resurssit näkyivät käyttöluvuissa,
jotka nousivat räjähdysmäisesti. Päätoimisina kirjastonhoitajina
ovat toimineet Eeva Leppäsyrjä (1975-1981), Riitta Ripatti (1982-1988)
ja Outi Ylinen vuodesta 1988. |
| 1986 |
Hankittiin uusi kirjastoauto
Vipunen. Vuodesta 1985 virkailija-kuljettajana on toiminut Matti Seppänen. |
| 1992 |
Visuveden lainausasema
lakkautettiin. Uusi kirjastolainsäädäntö tuli voimaan; mahdollisti
lautakunnasta luopumisen. Kirjasto siirtyi vapaa-ajanlautakunnan
alaisuuteen. |
| 1994 |
Otettiin käyttöön
atk-lainaus ja vuonna 1997 saatiin asiakaskäyttöön ensimmäinen
verkkoyhteyksin varustettu mikro. |
| 1998 |
Avattiin käyttöön Kurun,
Ruoveden ja Virtain yhteinen verkkokirjasto. |
| 1999 |
Tuli voimaan uusi
kirjastolainsäädäntö, jossa kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen
määriteltiin kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi. Laissa säädettiin
myös arvioinnista. |
| 2000 |
Aloitettiin kirjastotalon
peruskorjaus työ- ja varastotiloista. Uudet työtilat saatiin
kirjastorakennuksen entisistä talonmiehen tiloista. Seuraavana vuonna
remontti eteni asiakastiloihin ja samalla vanha työtila yhdistettiin
asiakastiloihin, jolloin käyttöön saatiin myös pieni ryhmätyötila
ja tutkijainhuone. Talon alkuperäisen kalustuksen uusimista on jatkettu
vuoteen 2003 saakka. |
| 2002 |
Kirjaston kokoelmissa on noin
46 000 kirjaa ja lisäksi sanoma- ja aikakauslehtiä, monenlaisia äänitteitä,
videoita, romppuja, karttoja, mikrofilmejä. Lainoja oli yhteensä noin
116 000, joka asukasta kohti teki noin 21 lainaa. Kirjalainauksen osuus
kaikista lainoista oli 72%. Aikuisten kirjalainoissa
tietokirjalainauksen osuus oli 45%. |
