RUOVEDEN
KUNNANKIRJASTO

Ruovesi on perinteikäs kulttuuripitäjä, joka sijaitsee "Runoilijan tien" keskipisteessä. Kun Runeberg matkusti Turusta Saarijärvelle ja Topelius Uudestakaarlepyystä Helsinkiin, kulki tie Ruoveden kautta, jonka kirkonkylä osui juuri teiden risteyskohtaan. Runeberg kulki maitse, Topelius myös vesitietä. Sittemmin vakiintui myös vesireitin Tampere - Ruovesi - Virrat nimeksi "Runoilijan tie".

Ensimmäisiä Runoilijan tien kulkijoita oli myös tamperelainen Hermann Kauffmann, joka julkaisi vuonna 1902 teoksen "Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä". Höyrylaivaliikenteen alettua 1850-luvun lopulla tuli Ruovesi enenevästi Tampereen vaikutuspiiriin; seutu tuli entistä tunnetummaksi myös matkakohteena ja kesänviettopaikkana.

Kirjailijoita Ruovedellä -sivuilla esitellään erityisesti omia kotiseutukirjailijoitamme: Heikki Asunta, Ahto Luutonen, Pekka Huuskonen, Yrjö Vasama, Eero Havas sekä Yrjö Jylhä, jonka äiti oli kotoisin Ruoveden Muroleen kylästä. Jokaisesta löytyvät elämänvaiheet lyhyesti, tiedot tuotannosta sekä viitteet lisätiedonlähteistä.

Paitsi kirjailijoita, on alueella viivähtänyt myös lukuisia kuvataiteilijoita ja säveltäjiä. Kesällä 1889 poikkesivat Ruoveden Visuvedellä Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre, jotka palasivat seudulle uudelleen pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1894 Gallen-Kallela rakennutti Ruhalaan ateljeehuvilansa Kalelan. - Ellen Thesleff vietti monen vuosikymmenen ajan kesät huvilallaan Muroleessa. Säveltäjistä Oskar Merikanto vietti muutaman kesän Väärinmajan kylässä. Seutu tuli tutuksi myös Oskar Merikannon pojalle Aarre Merikannolle. Kotiseudun laulut - Ruoveden laulu ja Visuveden laulu - ovat Visuvedellä asuneen Arvo Raholan käsialaa.

Kirjastokissa Kirjatti