YRJÖ VASAMAN
|
|
| Etusivulle | |
|
Yrjö Vasama syntyi Ruoveden Pekkalan kylän Kuuselassa 18.3.1903.
Isä Juho Vasama oli ensin seppänä Pekkalan kartanossa, mutta
ryhtyi sitten Pekkalan torppariksi Seppälän taloon. Äiti Ida
Löytty oli kotoisin Löytyn myllyltä, jossa hänen isänsä Mooses
oli myllärinä. Sukujuuret olivat täysin ruoveteläisiä.
"Isän suku ja äilen kans or Ruoveleltä niim pitkällek kuv
vaan kirkonkirjat tiätää paitti että on niistä joku olluv
vähä aikaa Teiskon Kaanaassakim mutta tullus sittek kipin kapin
takasir Ruovelelle" kirjoittaa Vasama julkaisussa Runoilijan
tien varrelta : kirjailijoita Ruovedellä.
Vasama kävi ensin kiertokoulua, sitten Pekkalan koulua ja menestyttyään hyvin pääsi jatkamaan koulunkäyntiä Turun Suomalaiseen Klassilliseen Lyseoon, josta valmistui ylioppilaaksi vuonna 1924. Suoritettuaan asevelvollisuutensa Tampereen rykmentissä hän antautui sotilasuralle ja valmistui upseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1927. Vasama palveli ensin mm. Porin rykmentin eri tehtävissä, myöhemmin puolustusministeriössä, yleisesikunnassa sekä pääesikunnassa. |
|
|
Puolustuslaitoksen tehtävistä hän erosi everstiluutnanttina vuonna 1945. Vuonna 1931 Vasama solmi avioliiton Irja Erjolan kanssa ja perheeseen syntyi neljä lasta. "Ja minä on aina tykännyk kauheesti ollak kotona ja peuhata lasten kans ja lukkee mahalottoman paljon" kertoo Vasama. Sotien jälkeen Yrjö Vasama teki pitkän päivätyön eri järjestöjen palveluksessa. Hän toimi mm. Suomalaisuuden Liiton sihteerinä, Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksessa ja sihteerinä, Suomen Nuorison Liiton pääsihteerinä, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteerinä ja järjestöjohtajana sekä Suomen Kotiseutuliiton hallituksessa ja puheenjohtajana. Seppälän talo säilyi perheen vapaa-ajanviettopaikkana ja kotiseututyöstä tuli rakkaimpia harrastuksia. Yrjö Vasama perusti Helsinkiin Ruovesi-seuran vuonna 1947 ja toimi seuran puheenjohtajana vuoteen 1969 saakka. Hän kuului myös Ruoveden Joulun toimituskuntaan ja aktiivisiin kirjoittajiin parinkymmenen vuoden ajan. Kotiseuturakkaus henkii myös hänen kirjallisessa tuotannossaan, erityisesti Ruoveden murteella kirjoitetuissa pakinakokoelmissa Meiläm pojjaat ja Pojjaat om poikia. Lisäksi Vasama keräsi ruoveteläistä sanastoa ja sananparsia. Ruoveden luontoa hän kuvasi myöhemmällä iällä myös maalauksissaan. Vasaman kirjallinen tuotanto ulottuu poikakirjoista humoristisiin romaaneihin ja sotakirjoihin sekä muistelmiin. Lisäksi hän toimi avustajana monissa julkaisuissa, mm. teoksessa Kotiseutuni Pirkkalanpohja. Yrjö Vasama oli tunnettu myös lehtimiehenä ja aktiivisena urheilijana. Tasavallan presidentti myönsi hänelle vuonna 1969 sosiaalineuvoksen nimen ja arvon tunnustuksena monista ansioista. Yrjö Vasama kuoli Helsingissä 23.6.1989. |
|
| Sivun alkuun | |
