Helvetinjärven kansallispuisto on Länsi-Suomen jylhimpiä metsäalueita. Se perustettiin 1982 ja on pinta-alaltaan noin 30 km². Jo A. Gallen-Kallela ja J. L. Runeberg aikalaisineen ovat ihailleet puiston maisemia.

Kansallispuistolle tunnusomaiset syvät rotkolaaksot ovat syntyneet maankuoren halkeamien ja siirrosten seurauksena 200 miljoonaa vuotta sitten. Syvimpään halkeamaan ovat muodostuneet Helvetinjärvet sekä Luoma- ja Koverojärvi. Niiden rannat kohoavat jopa kymmenien metrien korkeuteen. Paikoin rinteitä verhoavat metsät käkkyräisine kelomäntyineen, paikoin ne muuttuvat jyrkiksi kallioseinämiksi tai vaikeakulkuisiksi lohkareikoiksi. Ison Helvetinjärven kaakkoispäässä sijaitsee puiston tunnetuin nähtävyys - Helvetinkolu. Rotkolaaksoista toinen, Rontonhorha, kulkee puiston länsiosassa Haukkajärveltä Kivi-Kietikanjärvelle.

Vuonomaisten järvien kallioseinämillä kasvaa oma kasvilajistonsa. Tavallisten poronjäkälien ja sammalten joukosta voi löytää harvinaisuuksia kuten pahtanurmikan. Kallioilla viihtyvät myös tervakot sekä pienet sanikkaiset tumma- ja liuskaraunioinen. Kansallispuiston metsät ovat enimmäkseen karunpuoleisia puolukka- ja mustikkakankaita. Rehevämmiksi ne muuttuvat puronvarsilla, joilta voi löytää kotkansiiven, mustakonnanmarjan ja lehmuksen. Murroslaaksojen kalliorantaiset järvet hohtavat kirkasvetisinä. Osa järvistä ja lammista on ympäröivien soiden vuoksi humuspitoisia ja siten ruskeavetisiä.
Metsien linnusto on valtaosaltaan hoidettujen talousmetsien lajistoa, sillä suuri osa alueesta on aiemmin ollut metsänhoidon piirissä. Luonnontilaisissa vanhoissa metsissä asuvat pikkusieppo ja peukaloinen. Pohjansirkku viihtyy vanhoissa korvissa. Puiston kanalintukanta on vankka. Näätä on alueella yleinen, tavataanpa joskus karhu ja ilveskin.
Suot ovat tavallisimmin rämeitä. Etenkin Rontonhorhan itäpuolella ne vuorottelevat kallionyppylöiden kanssa muodostaen vaihtelevan mosaiikin.

Polkuja ja keittopaikkoja
Kansallispuistossa on nelisenkymmentä kilometriä viitoitettuja polkuja. Niiden varsille on retkeilijöitä varten rakennettu vaatimattomia keittopaikkoja ja telttailualueita. Sisälle voi majoittua Haukanhiedan ja Haukkajoen varauskämppiin. Helvetinkolun päivätupa tarjoaa myös suojan kulkijalle. Korjaathan aina jälkesi, jotta luonnontaika säilyy seuraavallekin kulkijalle.
Kulkuyhteydet
Patikoiden ja hiihtäen puistoon voi saapua Pirkan Taipaleen retkeilyreittiä Virtain ja Ruoveden suunnista sekä Seitsemisen kansallispuistosta Kurun kautta. Autolla puistoon pääsee opasteiden avulla Kuru - Virrat -tieltä Kallion kylästä, Ruovesi - Virrat -tieltä Pohtion kylän kautta sekä Ruoveden keskustasta.

Ohjeet ja rajoitukset

Lisätietoja:
http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=102

Metsähallitus, Länsi-Suomen puistoalue, Seitsemisen kansallispuiston luontokeskus,
Seitsemisentie 110, 34530 Länsi-Aure, puh. 0205 645270, fax 0205 645271