Ruoveden museo on yksi Suomen vanhimpia kotiseutumuseoita. Se sai alkunsa 1920 -luvulla, jolloin kunnanlääkäri Einar Palmén aloitti vanhojen esineiden ja työkalujen keräilyn. Ruoveden museo on talomuseo. Se kuvaa keskikokoisen omavaraisen pohjoishämäläisen talon sellaisena kuin se oli 1600 - 1700 -luvuilla. Talon elämä on keskittynyt tupaan, jota hallitsee laavakivestä muurattu takka. Takan ja päätyseinän välistä tuvan osaa kutsuttiin naistenpuoleksi; naiset tekivät siellä omia askareitaan. Tuvan vastakkainen puoli oli miesten käytössä ja ovensuunurkkaa asui renki sänkyineen, kaappeineen ja matka-arkkuineen. 
Vanhimmat lähteet Kurun - Ruoveden tiestä - "Peräkunnan tiestä" - ovat 1790 -luvulta. Asutushistorian, liikennetarpeen ja topografian perusteella voidaan kuitenkin "Peräkunnan tien" alku sijoittaa 1600 -luvulle. Tie säilytti varsin pitkään alkuperäisen, vesireittiä (Näsijärven reitti) täydentävän luonteensa. Se oikaisi koskipaikat ja johti venevalkamiin ja myöhemmin laivalaiturille. Tien toinen tehtävä oli luonnollisesti tienvarsiasutuksen yhdistäminen. Tien paikallinen merkitys laajeni jossain määrin 1800 -luvun puolivälissä. Se tuli tällöin matkaoppaisiin ja karttoihin. Tähän vaikuttivat yleinen väkiluvun kasvu ja teollistumisen alku. Geometrialtaan tie on säilynyt vuosisadat samanlaisena, maisemallisesti ihailtuna ja kauniina, mutta liikenteellisesti "kowin ahtaisena". Kuru - Ruoveden tie edustaa edelleen tienvarsiasutuksen rakentamaa ja sen tarpeista lähtenyttä tietä. Se muodostaa eheän talonpoikaisen tie- ja siltarakentamisen muistomerkin.
Museotie on kahdeksan kilometriä pitkä tien pätkä. Se erkanee Kuru - Ruoveden maantieltä heti Kantatie 66:lta käännyttäessä. Museotien opasteet löytyvät tien molemmista päistä.