1.1. Metsästyksessä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, Visuveden Hirvimiehet ry:n sääntöjä, naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia ja hyviä metsästystapoja.

1.2. Kaadettavaksi anottavien hirvien määrä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, riistanhoitopiirin suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

1.3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuutta siten, että kaikilla seuranjäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet yhteisjäsenyydet huomioiden.

1.4. Hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain seuran kesäkokouksessa ja jaetaan kaikille jäsenille ennen metsästyksen aloittamista. Jokaisen jäsenen on tunnettava oman metsästyssäännön sisältö ennen jahdin aloitusta.

2.1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa hallitus sekä hallituksen siihen valtuuttamat henkilöt.

2.2. Metsästysalueesta pidetään ajan tasalla olevaa karttaa, josta jokainen on velvollinen tarkistamaan ja tarvittaessa kopioimaan omaan karttaansa alueet rajat.

2.3. Seura voi hallituksen päätöksellä kuulua hirvenmetsästyksen yhteislupaan tai tehdä sopimuksia metsästyksestä tai metsästysalueesta naapuriseurojen kanssa.

2.4. Kaatolupa-anomukset tekee seuran hallitus.

3.1. Kaikki seuran jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan hirvenmetsästykseen täytettyään tämän säännön ja seuran kokouksen hyväksymät edellytykset.

3.2. Hirvenmetsästykseen voi osallistua vain ampujana. Tätä sääntökohtaa ei sovelleta ns. ajoketjumetsästykseen.

3.3. Lainsäädännön mukaisten lupien ja metsästysvarusteiden lisäksi jäsenellä on oltava seuran radioverkkoon sopiva hirviradio.

3.4. Ennen metsästykseen ryhtymistä jäsenen on maksettava seuran kokouksen hyväksymät maksut määräaikaan mennessä. Maksu katsotaan ilmoittautumiseksi osallistua jahtiin.

3.5. Lisäksi jäsenen on ennen hirvikauden alkua ammuttava metsästysasetuksen mukaista hirvikoetta vastaava suoritus seuran kokouksessa määrätyssä harjoitusammunnassa tai muissa virallisesti valvotuissa ammunnoissa sekä osallistuttava seuran kokouksissa sovittuihin riistanhoitotöihin, passipaikkojen raivaukseen, hirvitornien rakentamiseen ja muihin talkootöihin.

4.1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee kesäkokous.

4.2. Samassa kokouksessa nimetään saaliin paloittelijoiden johtaja sekä paloitteluun oikeutetut jäsenet.

4.3. Kesäkokouksessa nimetään tarpeen mukaan myös jahtiin osallistuvat koiramiehet ja koirat.

4.4. Seurueen jäsenten osallistumisesta pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.

4.5. Hirvien kaadot ja muut metsästystapahtumat sekä hirvihavainnot kirjataan.

5.1. Metsästyksen aloittaminen päätetään talvikokouksessa.

5.2. Yleisiä seuran metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyksen aloittamisen jälkeiset viikonvaihteet (la-su) sekä viikon 42 arkipäivät.

5.3. Muina päivinä mahdollisesti tapahtuvasta jahdista päättää metsästyksenjohtaja.

6.1. Seuran jäsenet ovat hirvijahtiin ilmoittauduttuaan velvollisia osallistumaan hirvenmetsästykseen yleisinä seuran metsästyspäivinä.

6.2. Lisäksi jäsenten on osallistuttava tasapuolisesti hirvien vetämiseen tien varteen, saaliin käsittelyyn teurastamolla sekä teurastamon ja teurasjätteiden siivoukseen.

6.3. Syksyn kahdessa ensimmäisessä lihajaossa jaettavat lihat jaetaan tasan kaikkien osallistumismaksunsa maksaneiden kesken.

6.4. Tämän jälkeen poissaolopäivien suhteessa vähennetään jäsenen lihaosuutta. Ns. viikkojahtiin osallistumalla voi korvata em. poissaolopäiviä.

7.1. Aseen saa ladata vasta passipaikalla ja patruunat on otettava aseesta ennen passipaikalta lähtöä.

7.2. Jokaisen on passipaikalla tiedettävä naapuripassipaikkojen, yleisten teiden sekä asuttujen rakennusten sijainti ja varmistettava itselleen turvalliset ampumasektorit.

8.1. Saaliin liha-arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella tai epähygieenisellä käsittelyllä.

8.2. Ellei metsästyksen johtaja toisin määrää, ampujan on kaatolaukauksen jälkeen pistettävä hirvi ja metsästystilanteesta riippuen aloitettava saaliin käsittely peräsuolen irroituksella.

8.3. Jokainen jahtiin osallistunut on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

9.1. Ampujan on seurattava tarkkaan hirven käyttäytymistä ammutun laukauksen jälkeen.

9.2. Mikäli hirvi ei kaadu näköetäisyydelle, ampujan tulee

- ilmoittaa tilanteesta radiolla metsästyksenjohtajalle

- merkitä tarkasti oma sijaintinsa ampumahetkellä

- merkitä tarkasti hirven sijainti ampumahetkellä

9.3. Jos metsästyksenjohtaja ei anna ampujalle muita ohjeita, hän saa seurata hirvenjälkiä, ne merkiten, mutta niitä sotkematta, enintään 150 metriä. Hirvenjäljille lähtemisestä on aina ilmoitettava naapuripasseille.

10.1. Tulkintatilanteessa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka todennäköisimmin on ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen alle kahdessa tunnissa osumasta.

10.2. Tulkintatilanteessa metsästyksenjohtaja nimeää kaatajan kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia.

10.3. Jos kaatajaa ei voida ratkaista, kaatajaksi voidaan nimetä useampikin henkilö, jolloin mahdolliset sarvet arvotaan ampujien kesken.

11.1. Viikonloppujahdin jälkeen lihanjakopäivä on pääsääntöisesti seuraava tiistai, ellei muuta ole sovittu.

11.2. Laillisesti kaadetun hirven pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat hirven kaatajalle. Kaataja saa halutessaan myös hirven nahkan. Jos kaataja ei halua nahkaa, se on seuran omaisuutta.

11.3. Hirvisaaliista erotetaan paisti- ja keittotarpeet sovitun käytännön mukaisesti maanomistajille. Lisäksi varataan lihat seuran vuosikokouksiin ja peijaisiin.

11.4. Lihanjako seuran jäsenille tapahtuu sovittujen lihaosuuksien mukaan tasaosuuksin.

Yhdellä lihaosuudella voi olla useampikin kuin yksi jäsen. Lihaosuudet arvotaan jaon yhteydessä. Lihaosuutta tasaosuuksista vähennetään siltä osuuden haltijalta, jonka poissaolo jahdista ylittää sovitun ajan.

11.5. Lihat jaetaan seuran omistamiin jäsenten nimillä varustettuihin laatikoihin. Jokainen jäsen on vastuussa siitä, että hänen laatikkonsa on teurastamolla puhtaana ennen jaon aloittamista. Jos ei lihalaatikkoa ole toimitettu lihajakoon mennessä paikalle, kyseinen lihaosuus jaetaan laatikkonsa toimittaneiden kesken.

12.1. Metsästyksenjohtaja vastaa metsästyksen aikana tapahtuneista metsästyslain rikkomisista viranomaisille. Hän huolehtii myös muista säädösten edellyttämistä ilmoituksista.

12.2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksen johtajan ohjeiden rikkomisen käsittelee välittömästi metsästyksenjohtaja.

12.3. Seurueen jäsenten metsästystä koskevat erimielisyydet on saatettava metsästyksen johtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja esittää erimielisyyden ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

12.4. Seuraamuksena rikkomuksista voidaan käyttää julkista nuhtelua, sakkoa tai määräaikaista poissaoloa jahdista. Seuraamusten tulee olla perusteltuja, kohtuullisia ja mielellään ennakkoon määriteltyjä.

13.1. Seura järjestää jäsenilleen vuosittain vuosikokouksen ruokailuineen sekä viiden vuoden välein peijaiset, johon kutsutaan maanomistajat ja edustus naapuriseuroista sekä muista sidosryhmistä.

13.2. Kaikki seuran jäsenet ovat velvollisia osallistumaan peijaisten kustannuksiin ja järjestelyihin hallituksen määräämällä tavalla.