A

Luonnonmuistomerkit

Puita, puuryhmiä, siirtolohkareita ja muita luonnonmuodostumia voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkkeinä. Luonnonmuodostumia voidaan suojella muun muassa niiden kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen tai tieteellisen arvon vuoksi.

Rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää kunta alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella.

Ruoveden luonnonmuistomerkit

Ruoveden luonnonmuistomerkit kartalla


1. Ollinkivi

Ollinkivi on Suomen ensimmäinen vuonna 1923 säädetyn luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luonnonmuistomerkki. Se on siirtolohkare, joka näyttää olevan vierimäisillään alas läheiselle tielle. Siirtolohkare rauhoitettiin vuonna 1924. Kivi sijaitsee tien vieressä, noin 250 m päässä Siikanevan soidensuojelualueen P-paikalta. Ollinkiven edustalta kulki aikoinaan seudun päätie Orivedeltä Ruovedelle. Tätä tien osuutta kutsuttiin "Pahaksi virstaksi", sillä tiellä oli siinä kohdalla neljäkymmentä ylämäkeä ja alamäkeä. Zacharias Topeliuksen Talvi-iltain tarinoihin kuuluvan kertomuksen mukaan mäen rinteellä oleva kivi vyöryy tielläkulkijan päälle, jos kulkija on maanpetturi.

Z. Topeliuksen "Toholampi" kertomuksen lainaus: "Tämän Pahan virstan pohjoispäässä on luonnon asettamana merkkinä noin torpanmökin suuruinen vyörykivimöhkäle. Muinaisajan valtavien jäävirtojen melkein pyöreäksi takomana se on tielle päin viettävän vuoren keskirinteessä ja näennäisesti niin irrallaan, että matkustaja mielellään rientää ohi peläten rattaittensa jyrinän ehkä saattavan hänen turmiokseen kiven vierähtämään pois tuhatvuotisesta lepopaikastaan. -Turha pelko! Tuon jättiläisten leikkikerän sitoo taikavoima kaltevaan alustaan; nuoret titaanit ovat turhaan koettaneet häiritä sen lepoa, heidän kankensa ovat voimattomia hirviön vieressä. Kivimöhkäleen sanotaan odottavan aikaansa. Kerran -- suokoon Jumala sen päivän viipyvän tuhansia vuosia -- on maansakavaltaja matkustava ylpeästi siitä ohitse. Silloin vuori on vapiseva, silloin harmaakivimöhkäle on irtautuva ja raskaana kuin omatunto syöksyvä musertamaan kavaltajan".

 

2. Käärmekuusi

Käärmekuusi (Picea abies f. virgata) on metsäkuusen (Picea abies) erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista. Siinä kasvaa hyvin vähän oksasilmuja, joista työntyy pitkää versoa. Neulaset ovat pitkät, vahvat ja yleensä kaarevat. Ruoveden käärmekuusi on rauhoitettu vuonna 1955. Maastokäynnillä 2017 kuusta ei löytynyt, joten kohteessa pitäisi tehdä selvityksen jälkeen rauhoituksen purkaminen, mikäli kuusi on ajan saatossa tuhoutunut.

 

3. Lintulan kaksi kuustaP1210384-pieni

Euroopankuusi (Picea abies) voi kasvaa 30–45 metriin, Balkanilla jopa yli 60 m pituiseksi. Se on Suomen pisin luontainen puulaji. Kotikuusi kasvaa yhä edelleen monen maatalon tai omakotitalon pihalla. Perimätiedön mukaan sen on ajateltu suojelevan taloa. Lintulan kuusista on rauhoitusmerkintä maanmittauslaitoksen kartoilla, mutta rauhoitusta koskevia papereita ei ole löytynyt kunnasta. Lisäksi merkki rauhoituksesta puuttuu (maastokäynti 2017).

 

P1200545-pieni

4. Susimäen pylväskataja

Suomen kansan sitkeyden vertauskuvaksi nimetty kataja (Juniperus communis) on yksi luontomme yleisimpiä ja moni-ilmeisimpiä edustajia. Kataja on pienin havupuumme ja se esiintyy yleensä runsaasti haarovana matalana pensaana. Ajoittain tavataan, varsinkin avoimilla paikoilla korkeita pylväskatajia. Susimäen pylväskataja rauhoitettiin vuonna 1986. Kuusten kasvaessa sen ympärille, on kataja kuitenkin kuollut kuusten varjoon. Paikalla on pystyssä enää keloutunut katajan runko. Rauhoitus mahdollisesti puretaan.

 

 

Visakoivu

5. Rauhalan visakoivu

Visakoivut ovat lähes aina rauduskoivuja. Suomesta tunnetaan vain muutama visahieskoivu. Kasvitieteellisesti visakoivu ei ole oma laji tai alalaji, vaan puhutaan muunnoksesta. Visautuminen on epänormaalia solukkokasvua. Puun runko on usein pahkainen. Rauhalan visakoivu rauhoitettiin vuonna 1955. Aikojen saatossa puu on lahonnut ja kaatunut. Nykyisin puusta on jäljellä enää jyhkeä kanto. Rauhoitusmerkkiä ei myöskään löytynyt maastokäynnillä (2017).

 

P1190891-pieni

6. Kontuniemen metsälehmus

Kaksihaarainen lehmus on rauhoitettu vuonna 1968. Metsälehmus, eli niinipuu on Suomen yleisin ja luonnonvaraisena pohjoisimpana kasvava ns. "jalo" lehtipuu. Kohteesta puuttui rauhoitumerkki maastokäynnillä 2017.

 

7. Peltolan mänty

Peltolan mänty on rauhoitettu vuonna 1968. Mänty on osittain ontto ja se kasvaa voimakkaasti kallellaan metsää kohti pellon reunassa.

P1160901-pieni   P1190288-pieni   P1190395-pieni

8. Tuuhoskylän mäntyP1200611-pieni

Suuri mänty on rauhoitettu Tuuhoskyläntien varrelta vuonna 1997. Sijaitsee lähellä tietä. Nykyisellään lähialueen puusto on kasvanut lähes samalle tasolle kuin mänty.

    P1210778-pieni      

9. Tapionpöytäkuusi

Tapionpöytäkuusi on rauhoitettu vuonna 1977. Pöytäkuusi tarkoittaa latvatonta metsäkuusta. Se kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juuri koskaan ylöspäin. Näin oksista muodostuu litteähkö, laajeneva levy. Tapionpöytä on ollut joillekin muinaisille suomalaisille uhripaikka, jolla on uhrattu nimensä mukaan ”metsän kuningas” Tapiolle.

   Puusto lahella kuusta   P1210186-pieni  Tapionpoytakuusi

10. Valkealan metsälehmukset

Valkealan metsälehmusten rauhoittamispäätös on tehty vuonna 1947. Rauhoittamispäätöksessä on rauhoitettu yhteensä viisi metsälehmusta, mutta vain neljä löydettiin maastokäynnillä 2017. Suurimmasta metsälehmuksesta on myrsky katkonut kolme isoa haaraa. Rauhoitusmerkit puuttuvat.

Metsalehmus       Metsalehmus nro5        Metsalehmus nro2

11. Saarismaan metsälehmus

Väinöläntien lähellä sijaitsevan metsälehmuksen ikä on arviolta 150–250 vuotta. Lehmus sijaitsee vanhassa pihapiirissä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin järjestämässä kilpailussa Saarismaan metsälehmus oli raadin mielestä kisan kaunein yksirunkoinen metsälehmus. Se on täysin terve, sopusuhtainen ja latvukseltaan kaunis puu. Rauhoittamispäätös tehty 2017.

P1200768-pieni  P1200831-pieni

Luutakoivu

Visuvedellä kantatie 66:n tiealueella kasvaa harvinainen luutakoivu, jonka Pirkanmaan ELY-keskus on päätöksellään rauhoittanut.

Syyskuu2017 015-pieni   Syyskuu2017 019-pieni

 

Lähteet:
- tekstit koonnut ja kuvat ottanut Ville Salovaara (Ruoveden luonnonmuistomerkit 29.8.2017 PowerPoint-esitys)
- luonnonmuistomerkkien rauhoituspäätökset
- Ollinkiven tekstin lähteenä myös Wikipedia-lainaus: Z.Topelius.