Juomavesi

Kaivosta saatava luonnontilainen pohjavesi on yleensä terveellistä ja raikkaan makuista. Kaivoveden laatu on kuitenkin hyvä tarkistuttaa laboratoriossa. Myös kaivon sijainti sekä kunto vaikuttavat suoraan veden laatuun. Mökkeilijän on huolehdittava myös omien jätevesien käsittelystä. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet voivat heikentää pienten vesistöjen tilaa tai pilata pohjavesiä tehden samalla kaivoveden juomakelvottomaksi.

Kaivovesi

Kaivovesi on pohjavettä, joka on syntynyt sade- ja sulamisvesien imeytyessä maaperään. Veden suodattuessa maakerrosten läpi siihen liukenee ihmisten terveydelle tärkeitä hivenaineita.

Kaivon paikka

Etsiessäsi kaivolle paikkaa kysy neuvoa asiantuntijalta. Jos tonttisi pohjavedet näyttävät ehtyneen, vesilain mukaan vettä voi ottaa naapurinmaalta, jos naapurille ei ole siitä haittaa ja hän antaa siihen luvan. Parhaita rengaskaivon paikkoja ovat rinteiden alaosat: hiekka- ja soramailla pohjavettä on runsaasti ja se on yleensä hyvälaatuista, mutta moreenimaissa pohjaveden pinta on kuivana aikana alhaalla. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle, rakennetaan porakaivo.

Kaivon rakentaminen

Kunnollinen pengerrys, tiivis kansi ja riittävästi maan pinnan yläpuolelle ylettyvä rakenne estävät pintavesien, roskien ja pienten eläinten pääsyn kaivoon. Renkaiden liitokset ja läpiviennit on tiivistettävä kunnolla

Kaivon huolto

  • tutkituta kaivosi veden laatu kolmen vuoden välein
  • varmista, ettei kaivosi lähistöllä ole vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita
  • likaantunutta vettä ei kannata puhdistaa, mutta joissakin tapauksissa kaivo kannattaa desinfioida
  • neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen saat alueellisen ympäristökeskuksen tai kunnan asiantuntijoilta
  • voit saada valtiolta rahoitustukea kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen ja muihin vesihuoltohankkeisiin

Kaivoveden laatu

Pohjaveden laatu vaihtelee luonnostaan eri puolilla Suomea: vesi voi näyttää ja maistua hyvältä, mutta siinä voi olla bakteereja tai typpiyhdisteitä, kuten nitraattia ja nitriittiä. Toisaalta taas puhdaskin vesi saattaa maistua vesijohtoveteen tottuneesta oudolta.
  
Veden laatuhaittoja ovat mm:

  • veden happamuus: syövyttää metalliputkistoja ja aiheuttaa myös värihaittoja
  • rauta ja mangaani: eivät ole vaarallisia, mutta aiheuttavat maku- ja värihaittoja
  • arseeni ja radon: ei voida tunnistaa maun tai hajun perusteella
  • kloridi: korkea kloridipitoisuus eli veden suolaisuus voi olla peräisin läheisen tien suolaamisesta; rannikkoalueilla esiintyy luonnostaankin korkeita kloridipitoisuuksia, jotka aiheuttavat myös putkistojen syöpymistä

Kaivoveden liiallista happamuutta voidaan vähentää laittamalla kaivon pohjalle suodattava kalkkikivikerros tai hankkimalla veden happamuutta poistava suodatin. Myös rautaa ja mangaania tai radonia sisältävä pohjavesi voidaan puhdistaa.