A

Kunnossapito

Pidä mökkiranta kunnossa

Mökkiläisen omistusoikeus päättyy oman tontin rantaviivaan ja siitä eteenpäin vesialueet ovat kyläkunnan kiinteistöjen muodostaman osakaskunnan yhteisomistuksessa. Jokaisen on siis haettava lupa yhteisten vesialueiden muokkaustoimille.

Aina on hyvä tarkistaa myös oman alueen ympäristölupavirastolta, ovatko suunnitellut toimenpiteet luvanvaraisia. Lupa tarvitaan, jos ruoppaus oleellisesti muuttaa maisemaa tai luonnonoloja.

Ruoppaus

Aika syyskuun lopusta jäiden lähtöön on sopivaa ruoppausaikaa. Kaivurin on myös helppo työskennellä jäällä.

Ota huomioon naapurit ja kysele heidän mökillä olonsa ajankohdat, jotta häiriötä aiheutuisi mahdollisimman vähän. Osakaskunnan jäseniltä saatat myös saada arvokasta tietoa kalojen kutupaikoista ja lintujen pesimäalueista.

Ruopatun alueen pohja vaatii useimmiten kunnon hiekkakerroksen, mutta savikkoinen ranta täytyy pohjustaa suodatinkankaalla ennen hiekan levitystä. Suodatinkangas kestää lähes ikuisesti, ja pitää veden kirkkaana tuulista ja aallokosta välittämättä. Lisätietoja rantojen ruoppauksesta

Kunnosta laiturisi

Perhekäyttöön aiotun kesämökkilaiturin saa yleensä rakentaa omaan rantaan ilman lupaa. Useammalle veneelle tarkoitetun, ison laiturin rakentamisesta on hyvä kysyä ohjeita rakennusvaiheessa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Vesistön korkeusvaihtelu, rannan muoto ja laituripaikan pohja ratkaisevat, millainen laituri rannalla kestää parhaiten.

Uusi laituri

  • puhdista pinnat liasta ja pölystä harjalla
  • sivele vedenpinnan yläpuolelle jäävät ruostuvat osat kertaalleen ruosteenestopohjamaalilla ja sen jälkeen maalaa ne kahteen kertaan
  • maalaa laiturin päällinen kertaalleen pohjamaalilla ja sen jälkeen kerran tai pari pintamaalilla
  • puhdista työvälineet maaliastioissa olevien ohjeiden mukaan

Puunsuojattu laituri

  • pese mahdollinen homehtunut puunsuojapinta hypokloriittiliuoksella ja huuhtele se
  • käsittele pinta kertaalleen puunsuoja-aineella
  • puhdista työvälineet

Painekyllästetty laituri

  • puhdista pinta harjalla tai teräsharjalla
  • pese homehtunut puunsuojapinta hypokloriittiliuoksella ja huuhtele hyvin
  • käsittele pinta kertaalleen puuöljyllä
  • puhdista työvälineet.

Varo tulenarkoja liuottimia - käyttämäsi rievut voivat syttyä itsestään!

Puun kaataminen

Puun kaatoon on oltava maanomistajan lupa, ellei puu ole omalla tontilla.

Ennen puun kaatoa on varmistettava:

  • Onko maa-alue (koskee myös omaa tonttia) kaava-alueella ja salliiko kaava puun kaatamisen?
  • Onko kaavassa mainintaa suojeltavista puulajeista?  Kaava on saatavissa sijaintikunnan ympäristö-, rakennuskaava- tai rakennusvalvonta osastolta.
  • Onko puu harvinainen tai rauhoitettua lajia?
  • Asuuko puussa jokin rauhoitettu lintu tai eläin?
  • Onko puussa linnun tai oravan pesä, jossa on poikasia?
  • Onko läheisyydessä puhelin- tai sähkölinjoja? Linjasta vastaava yritys (sähkö- ja puhelinyhtiöt) on yleensä halukas poistamaan puun itse.
  • Sopiva kaatolinjaus ja varmistus, että puu myös kaatuu haluttuun suuntaan on tärkeä. Lisäksi on hyvä varmistaa, ettei kukaan paikallaolijoista jää puun alle, vaikka se kaatuisi muuhun, kuin tarkoitettuun suuntaan.
  • Ovatko vakuutukset kunnossa? Jos palvelu ostetaan, onko palvelun suorittajalla tarvittavat valtuudet ja vakuutukset. Peruskotivakuutukset eivät yleensä korvaa kaadettavan puun omalle omaisuudelle aiheuttamaa vahinkoa. Laajat vakuutukset kattavat nämäkin riskit. Jos kaatamiseen osallistuu talkoohenkilöitä, on hyvä, että heillä kaikilla on tapaturmavakuutukset kunnossa.  

Usein työ vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa: lähellä saattaa olla rakennuksia, laituri, vene, auto, pihakalusteita, istutuksia, puhelin- ja sähkölinjoja. Ammattilaiset käyvät usein ensin arvioimassa tilannetta ja antavat tämän jälkeen melko täsmällisen kustannusarvion. Jos kaadat puun itse, varmista, että puu todella kaatuu sinne minne sen halutaan kaatuvan. Oksien sijainti voi muuttaa puun painopistettä merkittävästi.

Keväällä kaadettu puu kuivaa hyvin kesän aikana, jos se varastoidaan oikein. Polttopuut kannattaa pilkkoa heti sopivan kokoisiksi, järjestää kunnon kate suojaamaan sateelta sekä latoa puut ilmavasti. 

Moottorisaha ja kirves

Kesämökkiläisen työkaluvalikoiman kallein väline on yleensä moottorisaha, toinen usein käytetty työväline on kirves, joista kumpikaan ei itsekseen pysy käyttökunnossa. Huolto ja oikea työskentelytapa pitävät työkalut kunnossa ja vaikuttavat myös  työturvallisuuteen.

Moottorisahan huolto

Uuden moottorisahan mukana saat aina käyttöohjekirjan, joka on oiva tietolähde myös huoltoon liittyvissä toimenpiteissä. Jos kirjaa ei ole, tai se on kadonnut, valmistajalta tai huoltopalveluihin erikoistuneista liikkeistä saat merkkikohtaisia ohjeita.

Jos käytät polttomoottorikäyttöistä sahaa, muista tarkistaa ennen jokaista käyttökertaa terän kireys sekä teräöljyn ja polttonesteen määrä. Myös ilmansuodattimen ja tuulettimen suojaverkon säännöllinen puhdistus on tärkeää. Sähkökäyttöisen sahan kanssa pääset vähemmällä - terän kireyden ja öljyn tarkistuksella.

Kesämökkikäytössä olevalle moottorisahalle riittänee, että suoritat perusteellisemman  huollon kerran vuodessa – mieluummin keväällä ennen kesän työrupeamaa. Polttomoottorikäyttöisen sahan vuosihuolloksi riittää teräketjun ja mahdollisen vaihtoketjun teroitus, sytytystulpan kärkivälin ja kunnon tarkistus sekä tarpeen mukaiset säätötoimenpiteet. Sähkökäyttöisen sahan kunnon tarkistuksessa pääpaino on teräketjun teroituksessa. Mitä muuta mahdollisesti täytyy tarkistaa, se selviää merkkikohtaisesta käyttöohjekirjasta.

Kirveen teroitus

Jos kirveesi terä näyttää sahanterältä, tarvitaan tahkoa. Vedessä pyörivä tahko viistää terästä tehokkaasti ja hioo terän partaveistä vastaavaksi. ienemmän teroituksen voi tehdä hiomakivellä. Sillä voi myös viimeistellä tahkon jäljiltä kirveen terän. Riittävän terän terävyyden voit havaita silmämääräisesti tai sormituntumalla. olempia teroitusvälineitä saat hyvin varustetuista rautakaupoista. Mista työturvallisuus!

Käytä moottorisahan kanssa työskennellessäsi suojavarusteita: suojakypärää ja kuulosuojaimia.

Lipputangon kunnostus

Alkydi- tai öljymaalilla maalattu vanha puinen lipputanko

Esikäsittely:

  • pese likaantuneet pinnat ja huuhtele hyvin
  • poista irtoava maali
  • hio pinta ja poista hiontapöly
  • pese mahdollinen homehtunut pinta hypokloriittiliuoksella ja huuhtele hyvin.

Pintakäsittely puunsuojamaalilla tai öljymaalilla:

  • maalaa kertaalleen ohentamattomalla puunsuojamaalilla öljymaalilla, jota on ohennettu 10 %
  • maalaa kertaalleen ohentamattomalla öljymaalilla puolikiiltäväksi tai  puolihimmeäksi
  • puhdista työvälineet lakkabensiinillä

Lateksimaalilla tai vesiohenteisella peittävällä puunsuojalla käsitelty lipputanko

Esikäsittely:

  • puhdista pinta
  • pese mahdollinen homehtunut pinta hypokloriittiliuoksella ja huuhtele hyvin.

Pintakäsittely peittävällä puunsuojalla

  • maalaa kertaalleen tai tarvittaessa kahteen kertaan  peittävällä puunsuojalla puolihimmeäksi
  • pese työvälineet vedellä ja saippualla ja huuhtele hyvin.

Pihakalusteet

Aikaisemmin maalatut kalusteet on maalattava uudelleen, ellei vanhaa maalia poisteta kokonaan. Puunsuojalla käsitellyt kalusteet voit maalata tai käsitellä uudelleen puunsuojalla. Painekyllästetyt pinnat voit käsitellä puuöljyllä tai maalata tai käsitellä puunsuojalla. Puhdista aluksi pinnat liasta ja pölystä pölyharjalla. Vanhojen puukalusteiden uudelleen maalaukseen ja uusien käsittelemättömien pintojen suojaukseen kotimaalari saa ohjeita maalien ja suojausaineiden myyjiltä.

Roittinkia muistuttava muovinen polyrottinki on helppohoitoinen pihakalustemateriaali puuhun verrattuna. Täysin huolto vaille niitäkään ei kuitenkaan voi jättää. Pesu miedolla pesuaineella ja tarvittaessa punosten välien harjaus kuitenkin yleensä riittää huolloksi. Talven ja lumen armoille niitä ei myöskään ole hyvä jättää, sillä kylmävarastoinnissa ne saattavat haljeta, mikäli niiden päällä on runsaasti painoa. Saman saattaa aiheuttaa kalusteiden kolhiminen pakkasilla.